Ympäristövastuu

Yhtiön ympäristö- ja laatujärjestelmät sertifioitiin uudelleen kesällä. Jätekeskuksen hyötykäyttö- ja kierrätysasteet jatkoivat nousemistaan. Hajuista tuli selvästi vähemmän yhteydenottoja kuin aikaisempina vuosina. Viemäriverkostoon johdetun jäteveden laatu pysyi hyvänä.

Ympäristölupa ja -järjestelmä

Keltakankaan jätekeskuksen toiminnot sisältyvät Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 25.11.2009 antamaan ympäristölupaan ja tätä lupaa koskevaan, Etelä-Suomen aluehallintoviraston 20.9.2011 myöntämään ympäristölupapäätökseen. Jäteasematoimintoja on luvitettu kuntien luvilla. Kaakkois-Suomen ELY-keskus valvoo jätekeskuksen toiminnan luvanmukaisuutta. Varsinaista ympäristönsuojeluasetuksen mukaista tarkastusta ei tehty vuonna 2015, mutta viranomaisiin ollaan jatkuvasti tiiviissä yhteydessä. Uuden asetuksen mukaan viranomaisilla on mahdollisuus harventaa tarkastuksia muun muassa silloin, jos yhtiöllä on ympäristö- ja laatusertifikaatti.

Toiminnan kehittämisessä yhtiöllä on apunaan ISO 14001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä ja ISO 9001-standardin mukainen laatujärjestelmä. Bureau Veritas Certification Finland sertifioi molemmat järjestelmät kesällä 2015.

Kierrätys- ja hyötykäyttöasteet nousivat

Keltakankaan jätekeskuksen kierrätysaste on kasvanut vuoden 2008 kahdesta prosentista viime vuoden 15 %:iin. Kierrätysasteeseen lasketaan sellaiset jätejakeet, jotka voidaan kierrättää uudelleen tuotteeksi. Hyötykäyttöaste ilmoittaa hyödynnettyjen jätteiden määrän prosentteina. Vuonna 2015 Keltakankaan jätekeskuksen hyötykäyttöaste oli 77 %. Kaatopaikalle loppusijoitettiin enää 8 % kaikesta jätekeskukseen vastaanotetusta jätteestä.

Vaikutukset ilmaan

Kymenlaakson Jäte Oy:n toiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan lähinnä kaatopaikalta. Eloperäisen jätteen hajoaminen vapauttaa ilmakehään muun muassa hiilidioksidia sekä metaania. Kaatopaikan kaasukeräysjärjestelmä vähentää merkittävästi kaasuyhdisteiden vapautumista.

Keltakankaan kaatopaikalta pumpattiin vuoden 2015 aikana 975 000 m³ kaatopaikkakaasua. Määrä on noin 60 % kaatopaikan arvioidusta kaatopaikkakaasun kokonaistuotannosta. Pumpatusta kaasusta 479 000 m³ pystyttiin käyttämään mikroturbiinilaitoksella sähkön- ja lämmöntuotantoon. Loput pumpatusta kaasusta, 496 000 m³, poltettiin soihdussa. Vuonna 2015 laitoksen mikroturbiinien käyntiaste oli hyvä (88 %), mutta sähkön tuotto jäi kauas nimellisestä tehomaksimista (195 kWh). Mikroturbiinilaitos tuotti vuoden aikana jätekeskuksen omaan käyttöön 0,6 GWh sähköä ja 0,79 GWh lämpöä.

Yhtiön hajutarkkailun omavalvontaohjelma on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymä. Yhtiö raportoi omavalvonnan tulokset kuukausittain valvontaviranomaiselle. Vuoden 2015 aikana omavalvonnan havaintokierroksia tehtiin (sekä jätekeskuksessa että lähiympäristössä) yhteensä 187 kpl. Jätekeskuksen ulkopuolella hajuja havaittiin huomattavasti harvemmin kuin edellisinä vuosina. Lähiasukkaat ottivat yhteyttä hajuihin liittyen vain kolme kertaa.

 

Jätekeskuksen ympäristötunnuslukuja

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014  2015 yksikkö
Jätetäytön metaanintuotto (FOD-menetelmä) 1322 1316 1323 1341 1167 1008 900 898 t (CH4)
Jätevesien määrä viemäriin 68622 50480 40129 59950 76101 58249 59836 66802 m3
Jäteveden laatu:
Typpi (N)-pitoisuus (ka) 202 220 229 209 231 219 139 166 mg/l
Fosfori (P)-pitoisuus (ka) 11,0 4,5 2,4 0,7 1,4 0,7 0,2 0,4 mg/l
Kiintoainepitoisuus (ka) 682 217 101 57 125 42 15,5 20,8 mg/l
BOD7-pitoisuus (ka) 415 94 32 29 81 88 8,0 15,8 mg/l
Ammoniumtyppi (NH4+)-pitoisuus (ka) E E 84 111 180 178 56 89 mg/l
Ulkopuoliset hajuvalitukset 17 15 13 12 10 14 3 kpl

Huomioita: Oman jätevedenpuhdistamon kemikaalisyöttö ja aktiivilieteprosessi täysimittaiseen käyttöön 2009, jolloin jäteveden kuormitus alentui selvästi. 

Vaikutukset vesistöön

Ympäristölupamääräysten mukainen jätevesien velvoitetarkkailu hoidetaan Hyötyvirta-alueella Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymän vesientarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelmassa huomioidaan Kymenlaakson Jäte Oy:n lisäksi Ekokem Oyj:n, Umacon Oy:n, Kuljetus Sinkkonen Oy:n, JM-Ekoturve Oy:n ja Kouvolan kaupungin toiminnot alueella sekä niistä aiheutuvat vaikutukset pinta-, pohja- ja suotovesiin. Näytteenotosta huolehtii Kymijoen vesi- ja ympäristö ry.

Hyötyvirta-alueen vesientarkkailun yhteenvetoraportin mukaan alueen toimintojen vaikutus on nähtävissä ojavesituloksissa. Alueen toiminta vaikuttaa selvimmin veden sähkönjohtavuuteen, pH-arvoon sekä typpiyhdisteiden, bakteerien ja kloridien pitoisuuksiin. Vesientarkkailun tuloksissa trendit ovat olleet laskevia eikä vuoden aikana havaittu merkittäviä poikkeamia. Ainoastaan yhdellä tarkkailupisteellä oli lievää pintaveden typpikuormituksen nousua.

Jätekeskuksen alueen kaikki jätevedet ohjataan käsittelyprosessiin. Alueella on aktiivilieteprosessiin perustuva jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään kaikki alueen kenttä- ja suotovedet. Vuonna 2015 jätekeskuksen alueen kokonaisvirtaama oli 66 802 m³. Esipuhdistettu jätevesi johdetaan Kymen Vesi Oy:n Mussalon keskusjätevedenpuhdistamolle jatkokäsiteltäviksi.

Jäteveden laatua kuvaavat arvot olivat hieman edellisvuotta korkeampia, mutta pitkän aikavälin trendi vesipäästöissä on ollut laskeva.

 

Kymenlaakson Jäte Oy:n vesientarkkailu

Tutkittava kohde pisteitä tarkkailutiheys perusanalyysejä lisäanalyysejä* määrityksiä vuodessa
pintavedet 7 4 x vuodessa 9 14 322
pohjavedet 6 2 x vuodessa 12 14 228
suotovedet 1 10 x vuodessa 6 17 91
yhteensä 14    27 45 641


*Pinta- ja pohjavesistä krt/a ja suotovesistä 2 krt/a