Hallituksen toimintakertomus

1.1.–31.12.2015

Tehtävät, toiminta-alue ja tavoitteet

Kymenlaakson Jäte Oy on vuonna 1997 perustettu osakeyhtiö, jonka omistavat Haminan, Iitin, Lapinjärven, Kouvolan, Kotkan, Miehikkälän, Mäntyharjun, Pyhtään ja Virolahden kunnat. Toiminta-alueella asui vuoden lopussa n. 188 000 asukasta.

Yhtiö hoitaa omistajakuntiensa puolesta lakisääteisiä asumisjätehuollon palvelutehtäviä sen mukaan, kuin eri kunnat ovat näitä tehtäviä yhtiölle siirtäneet. Yhtiön jätteenkäsittelytoimintaa hoidetaan Keltakankaan jätekeskuksesta, jossa sijaitsevat lajitteluterminaali ja lajittelulaitos sekä yhdyskuntajätteen loppusijoitusalue. Yhtiö ottaa vastaan ja käsittelee myös yrityksiltä tulevaa jätettä jäte- ja hankintalain sallimissa rajoissa. Jätehuollon palvelut tuotetaan pääasiassa käyttämällä alihankintaa paikallisilta yrityksiltä.

Jäteyhtiö otti vastaan vuonna 2015 jätteitä yhteensä noin 145 500 tonnia, kokonaisjätemäärä kasvoi edelliseen vuoteen nähden 3,4 %. Toimialueelta asumisessa ja siihen rinnastettavassa toiminnassa syntynyttä loppujätettä otettiin vastaan 34 463 tonnia, laskua jätemäärässä oli 1,3 %. Loppujätteestä ohjattiin energiahyödyntämiseen Kotkan Energia Oy:n Hyötyvoimalaan yhteensä 99,8 %. Energiana hyödynnettiin kaikesta vastaan otetusta jätteestä yhteensä 64 202 tonnia, mikä on 1,4 % edellisvuotista vähemmän. Erilliskerättyä biojätettä otettiin vastaan 6 757 tonnia, määrä kasvoi 1,1 % edellisvuoteen nähden.

Jätekeskuksesta käsittelyyn toimitetusta jätteestä meni kierrätykseen yhteensä 17 820 tonnia, mikä on 15 % kaikesta toimitetusta jätteestä. Loppusijoitukseen jätteestä päätyi enää 8 %.

Jäteasemilla ja hyötyjätepisteillä otettiin vastaan hyödynnettäviä jätteitä n. 16 500 tonnia, joista tuottajayhteisöjen lukuun vastaanotettuja jätteitä oli n. 1 540 tonnia. Vaarallisia jätteitä kerättiin yhteensä 465 tonnia.

Resursseja ja toimintaa on suunnattu ympäristökasvatukseen, neuvontaan ja valistukseen, koska uskomme niillä saavutettavan tuloksia jätteen synnyn ehkäisemisessä, jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisessä ja kierrätettävyyden edistämisessä. Uusissa jätehuoltomääräyksissä on lisätty lajitteluvelvoitteita.

Kuljetusurakoihin sisällytettiin aiempaa useampia erilliskerättyjä jätelajeja. Jätteenkäsittelyssä pystyttiin erottelemaan tehokkaammin kierrätykseen ja muuhun hyötykäyttöön kelpaavia materiaaleja ja kasvattamaan hyötykäytön osuutta.

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Kaatopaikka-asetuksen rajoitukset sekä kiristyvät kierrätystavoitteet vaikuttavat merkittävästi yhtiön toimintaan. Keltakankaan jätekeskuksessa otettiin käyttöön uusi toimintamalli, jossa kaikki sekalainen jäte otetaan vastaan lajitteluterminaaliin, josta materiaalit sitten ohjataan lajittelun jälkeen joko kierrätykseen, jatkokäsittelyyn tai loppusijoitukseen.

Mekaanisen lajittelun tarvetta on vähennetty lisäämällä jäteasemilla erikseen lajiteltuina vastaanotettavia jätelajeja.

Huonekalujen purkutoiminta laajeni ja vakiintui. Syyskuussa Keltakankaan jätekeskukseen valmistui uusi purkuhalli, jonne alettiin ohjata huonekaluja Heinsuon jäteasemalta ja pienemmiltä jäteasemilta. Ahlmannintien jäteasemalla huonekaluja on purettu jo vuodesta 2013 alkaen.

Pakkausjäteasetus siirsi pakkausjätteiden vastaanoton tuottajien vastuulle toukokuun alussa. Valtakunnallisen keräysverkoston ylläpitovelvollisuus tuottajilla on 1.1.2016 alkaen. Yhtiö päätti täydentää tuottajien keräyspisteverkostoa ja turvata palvelun saatavuutta erityisesti haja-asutusalueilla.

Yhtiö alkoi hoitaa kunnan vastuulle kuuluvia Pyhtään jätehuollon palvelutehtäviä vuoden 2015 alussa.

Kotitalouksista erilliskerätyn biojätteen käsittely tapahtui pääosin Kouvolan Mäkikylän biokaasulaitoksessa. Laitos otti vastaan KLJ:n toimittamaa biojätettä 26 % edellisvuotista vähemmän, yhteensä n. 2 725 tonnia.

Kaikki biokaasutuotannossa syntynyt mädätysjäännös toimitettiin alueen viljelijöille ja maanrakennusurakoitsijoille maanparannusaineeksi.

Jätteenpolton pohjakuonan käsittely alueella jatkui ja kaikki kuonat saatiin hyödynnetyksi muualla maanrakennuksessa sekä liikennerakentamisessa.

Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta

Tilikauden liikevaihto oli 15,14 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 3,85 % (14,58 milj. euroa v. 2014). Liikevaihdon kasvu syntyi toiminnan volyymin kasvusta ja asiakaskunnan laajentumisesta.

Kuluneen tilikauden liikevoitto oli 0,80 milj. euroa, eli 5,3 % liikevaihdosta (0,71 milj.euroa/ 4,9 % vuonna 2014). Tilikauden voitto oli 0,64 milj. euroa (0,41 milj. euroa vuonna 2014).

Tulos ja liikevaihto ylittivät budjetoidun. Investointien yhteismäärä oli 0,5 milj. euroa, mikä on vain 3,3 % liikevaihdosta. Suurin yksittäinen investointi oli 0,26 milj. euroa maksanut huonekalujen purkuhalli Keltakankaan jäteasemalle.

Tuleva kehitys

Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa olevat jätelain ja hankintalain uudistamishankkeet, joilla jätelaitosten oikeuksia ja mahdollisuuksia yhdyskuntajätehuollon hoitamisessa halutaan kaventaa, voivat vaikuttaa merkittävästi yhtiön toimintaan.

Toiminta keskittyy kuntien vastuulle kuuluvien jätehuollon palvelutehtävien tuottamiseen. Yritys panostaa toiminnassaan lisäarvon tuottamiseen asiakkailleen monipuolistamalla palvelutarjontaa, parantamalla palvelun laatua, vähentämällä toiminnan ympäristövaikutuksia ja nostamalla jätteen hyötykäyttöastetta. Tavoitteisiin pyritään asiakastarvelähtöisellä kehitystyöllä, omavalvonnan tehostamisella ja uuden teknologian käyttöönotolla jätteenkäsittelytoiminnoissa.

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta

Yhtiö on yritysosapuolena mukana ARVI – Material Value Chains -TEKES-hankkeessa, jossa tutkimuskohteina meillä ovat kovan muovijätteen kierrätettävyyden parantaminen, sekalaisen yhdyskuntajätteen mekaanisen erottelun tehostaminen sekä reaaliaikainen tiedonsiirto jätteen painoperusteisessa kiinteistökeräyksessä. Oma tutkimus- ja tuotekehitys keskittyi energiantuotannon omavaraisuusasteen lisäämiseen ja mädätysjäännöksen lannoiteominaisuuksien parantamiseen. Mikroturbiinilaitoksen käyttöastetta saatiin nostettua kaatopaikkakaasun puhdistusta uudistamalla. Uuden lajitteluhallin rakentamisen yhteydessä asennettiin sen katolle 150 KWp:n aurinkovoimala. Viime vuonna itse tuotettu sähköenergia kattoi jätekeskuksen sähköntarpeesta jo 40 % eli 0,6 GWh.

Kierrätykseen kelpaavien tavaroiden ja kierrätettävien ja hyödynnettävien materiaalien talteenottoa tehostettiin laajentamalla yhteistyötä Parik-säätiön kanssa.

Toimintajärjestelmä kattaa laatu- ja ympäristöjärjestelmät standardien ISO 9001:2008 ja ISO 14001:2004 -mukaisesti. 15.9.2012 auditoitu laatu- ja ympäristöjärjestelmien sertifiointi on voimassa.

Yhtiön hallinto

Yhtiön varsinainen yhtiökokous pidettiin 17.4.2015. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen määräämät asiat. Hallitus kokoontui tilikauden aikana 11 kertaa. Hallituksen jäseninä 17.4.2015 alkaen ovat:

 

Ville Salonen Kouvola puheenjohtaja
Imre Rask Kotka varapuheenjohtaja
Matti Filppu Hamina jäsen
Pia Hurtta Kotka jäsen
Risto Kouki Virolahti jäsen
Maija Lehtomäki Kouvola jäsen
Tapio Montonen Mäntyharju jäsen
Jussi Raukko Kouvola jäsen
Rebecka Vaara Kouvola jäsen

 

Yhtiön varsinainen tilintarkastaja tilikaudella oli Kymen Tilintarkastus Oy (HTM-yhteisö) Kotkasta, jossa päävastuullisena tilintarkastajana oli Lotta Kauppila KHT.

Toimitusjohtajana toimi Kari Martikainen.

Esitys tulosta koskeviksi toimenpiteiksi

Hallitus esittää, että yhtiöjärjestyksen mukaisesti osinkoa ei jaeta ja että tilikauden voitto, 639 757,05 euroa, jätetään taseeseen voittovarojen tilille.

Hallitus